!!!38!!!

Olen esittänyt protonit ja neutronit aiheessa miten energia on kyseisten kolmiulotteisesti laajenevien energiakeskittymien "pinnalta" kohti keskustaa puoleen väliin mentäessä neljä kertaa tiheämpään käpertynyttä jne.

Luonnollisesti tämä on vain tunnustelua siitä millaisia nämä kolmiulotteisesti laajenevat/räjähtävät energiakeskittymät ovat ja miten niissä oleva kolmiulotteisesti laajeneva energia on ryhmittynyt. Pyrkimys kuvailemaan niitä sinne päin.

Kvarkit aiheessa olen todennut ettei ajatukselleni ole ongelma se että protonit ja neutronit muodostuvat useasta erillisestä kolmiulotteisesti laajenevasta energiakeskittymästä, joista avautuu energia-aaltoja jne.

Oleellisinta on ymmärtää ajatuksestani tietty asia, jota yritän seuraavaksi kuvailla auringolla, joka siis ajatukseni mukaan muodostuu erillisistä kolmiulotteisesti laajenevista energiakeskittymistä. Niin että aurinko on meille yksi kolmiulotteisesti laajeneva energiakeskittymä josta avautuu energia-aaltoja joilla on fotoniluonne. Luonnollisesti myös fotonit ovat kolmiulotteisesti laajenevia energiakeskittymiä joista avautuu energia-aaltoja jne.

Jos auringon pinnalta mennään puoleen väliin kohti auringon keskustaa, ovat atomien ytimet siellä lähempänä toisiaan ja näin niitä on saman kokoisella alueella enemmän. Tästä puoleen väliin kohti auringon keskustaa ja taas enemmän kolmiulotteisesti laajenevia atomeja saman kokoisella alueella. Tämä tarkoittaa sitä että atomien ytimistä avautuvat energia-aallot kohtaavat nopeammin vastaan tulevia energia-aaltoja, jotka luonnollisesti ovat tiheämpiä/energisiä. Sen takia, koska ne eivät ole ehtineet avautua niin vähän tiheiksi aalloiksi kuin auringon pinnalla olevien atomien ytimistä avautuvat energia-aallot.

Silti auringon pinnan tuntumassa olevien atomien ytimissä on todella paljon tiheämpää energiaa kuin auringon keskustan atomien ytimien puoliväliin tuleva energia on. Eli ne energia-aallot jotka atomien ytimistä avautuvat ja jotka omaavat elektroni ja fotoniluonteen. Osan jatkaessa matkaansa vierellä olevan atomin ydintä kohti, tempautuakseen heti kohta takaisin päin. Osan ohjautuessa fotoneina atomien ytimien välisellä alueella poispäin auringon keskustasta. Tämän takia auringon keskustassa syntyvät fotonit työntyvät poispäin auringon keskustasta nopeammin kuin auringon pinnalla olevat atomien ytimet työntyvät poispäin auringon keskustasta.

 

http://www.onesimpleprinciple.com

 

Onesimple

 

:);):)

Neutriinoja ei havaita niin paljoa kuin laskelmien mukaan pitäisi.

Ajatukseni vastustajien mukaan esim. maapallon työntyminen ajatukseni mukaisella kiihtyvyydellä ei ole mahdollista. He eivät ymmärtäneet, että myös neutriinot laajenevat kolmiulotteisesti ja avautuvat energia-aaltoja, joilla neutriinot siirtävät liike-energiaansa tasaisesti kaikkiin maapallon atomeihin atomi atomilta, liikkuessaan maapallon läpi ja ilmakehän läpi.

Neutriinot siis tönivät myös toisiaan poispäin toisistaan samalla kun liikkuvat poispäin auringosta ja kun töniminen on voimakkaampaa kuin fotonien, niin silloin neutriinot levittäytyvät nopeammin, jolloin niitä ei tule maapalloa kohti niin paljoa kuin nykyisten laskelmien mukaan pitäisi tulla.

Onesimple

 

:);):)

 

 

 

Olemme ystävieni kanssa avanneet www.onesimpleprinciple.com sivut, joissa kerron miten maailmankaikkeus toimii. Tämä uusi ajatus on Savolainen kauha kansainväliseen kosmologian soppaan ja tämä kauha saa sopan kirkastumaan.

 

Yksi yksinkertainen periaate

Tämän yhden yksinkertaisen periaatteen eli Savolaisen ajatuksen mukaan on olemassa vain energiaa ja tilaa. Energia on yhtä ja samaa energiaa, jolla on kyky käpertyä tiheämpään ja kyky avautua vähemmän tiheäksi energiaksi tilassa, joka ei laajene tai kaareudu. Voit itse suorittaa toistettavan kokeen, kokeilemalla miten yksittäinen energiakeskittymä (eli sinä itse) voi käpertyä tiheämpään eli sikiöasentoon, jolloin sinusta avautuu vähemmän energiaa poispäin. Sitten voit pyrkiä ajattelemaan, miten atomien ytimissä oleva energia on aina vain sitä tiheämpään ja tiheämpään käpertyneenä, mitä lähempänä erillisen energiakeskittymän keskustaa energia on.

Toistaako historia itseään? Maakeskisesti ajatelleet ajattelivat virheellisesti Maapallon pysyvän paikoillaan ja kaikkien muiden taivaankappaleiden kiertävän meitä. Nykyisten teorioiden mukaan kaikki näkyvän maailmankaikkeuden kohteet pysyisivät suhteellisen samalla alueella tilassa, joka laajenee niin, ettei maailmankaikkeus laajene ulospäin jo olemassaolevaan tilaan. Tämä malli vaatii ylimääräisen tilaulottuvuuden, jota ihminen ei voi ymmärtää.

Alkuräjähdys

Alkuräjähdysteorian mukaan ensin oli erittäin tiheä energiakeskittymä, jonka sisään ilmestyi tilaa räjähdyksenomaisesti jne. Entäpä kun kaikki tuo energia alkoikin avautua ulospäin jo olevaan tilaan?

Meidän ei tarvitse olettaa, että kaikki keskittymässä ollut energia olisi avautunut tasaisesti. Ajatukseni mukaan kaikki keskittymässä ollut energia alkoi työntyä poispäin keskittymän keskustasta laajentuen samalla. Kun kaikki keskittymässä ollut energia pyrki laajentumaan joka suuntaan, kohdistui keskustaan koko ajan valtava paine, joka piti siellä olevan energian kuumana/tiheänä. Mitä kauemmaksi energia pääsi, sitä nopeammin se pääsi laajenemaan ja sitä nopeammaksi sen liike kiihtyi.

Ajatellaanpa, että tilassa oli toinen vastaava keskittymä, jonka avautuva energia kohtasi toisen avautuvan energian. Nyt samaan tilaan tuli avautuvaa energiaa kahdesta eri suunnasta, jolloin energia ei sopinutkaan laajenemaan valtoimenaan vaan puristui erillisiksi energiakeskittymiksi, jotka jatkoivat matkaansa avautuen omilla energia-aalloillaan.

Näin meillä on selitys sille, miten kolmiulotteisesti laajenevasta energiakeskittymästä avautuvaan energia-aaltoon syntyy pieniä erillisiä keskittymiä eli hiukkasia.

Maailmankaikkeus

Ovatko näkyvän maailmankaikkeuden galaksit jonkin jättimäisen kolmiulotteisesti laajenevan energiakeskittymän avautuvien energia-aaltojen hiukkasia, jotka itse laajenevat kolmiulotteisesti ja avautuvat energia-aaltoja, joilla on meidän aineemme kokoluokan atomien luonne?

Entäpä kun näkyvä maailmankaikkeus työntyy poispäin yhdestä pisteestä, joka on todella kaukana näkyvän kaikkeuden ulkopuolella? Entäpä kun meitä vastaan tulee energia-aaltoja, jotka ovat liikkuneet valtavan tyhjyyden läpi esim. sata miljardia vuotta ja avautuneet paljon tasaisemmin vähemmän tiheäksi energiaksi? Siellä täällä on kuitenkin galaksien keskustojen jäännöksiä eli energiatihentymiä, jotka osuessaan esimerkiksi galaksimme keskustan jättimäiseen mustaan aukkoon tulevat putsanneeksi sieltä avautuvaa energiaa mukaansa kohti jättimäisen mustan aukon keskustaa. Silloinhan ulospäin avautuvassa aallossa olevat uudet kolmiulotteisesti laajenevat atomit alkavat tönimään toisiaan itsestään avautuvilla energia-aalloilla kohti putsattua aluetta eteenpäin menevän liikkeen aikana ja näin samalle alueelle saadaan kolmiulotteisesti laajenevia atomeja ilman vetävää voimaa.

Näin galaksiemme keskusten jättimäisten mustien aukkojen lähelle syntyy edelleen uusia tähtiä, jotka työntyvät poispäin galaksin keskustasta samassa suhteessa kuin laajenevat. Samalla periaatteella voidaan selittää kaikkien galaksien tähtien syntymä sekä se, miksi galaksit pyörivät kärrynpyörämäisesti ja vieläpä ilman pimeää ainetta.

Tämä ajatus ei myöskään tarvitse laajenevaa tilaa, kaareutuvaa tilaa tai ylimääräisiä tilaulottuvuuksia.

Erittäin oleellistahan tämän ajatuksen mukaan on kaiken aineen liike poispäin yhdestä pisteestä kiihtyvällä vauhdilla. Nyt kaikki aine sopii laajenemaan kiihtyvällä vauhdilla sektorin laajenemisen takia. Ja näin painovoimaa ei olisikaan olemassa, koska esimerkiksi kaikki maapallon atomit työntyisivät poispäin maapallon keskipisteestä kiihtyvällä vauhdilla, samalla kun ne värähdellen tönivät toinen toisiaan poispäin toisistaan samassa suhteessa kuin laajenevat kolmiulotteisesti ja avautuvat energia-aaltoja, joilla on elektroni- ja fotoniluonne.

Käsittääkseni mikään nykyinenkään fysiikan laki ei estä sitä, että kaikki näkyvän maailmankaikkeuden aine on syntynyt sellaiseen liikenopeuteen, joka vie meitä poispäin tuosta yhdestä pisteestä paljon yli näkyvän maailmankaikkeuden valon nopeudella. Näkyvän maailmankaikkeuden valokin siis liikkuu oman havaittavan liikkeensä lisäksi kaiken aineen mukana poispäin tuosta yhdestä pisteestä, joka on todella kaukana näkyvän maailmankaikkeuden ulkopuolella.

 

Savor

:);):)